Premium: Snobbailua vai sosiaalisesti hyväksyttyä lisäarvoa?
Meillä suomalaisilla on omalaatuinen tapa nähdä premium itsensä nostamisena toisten yläpuolelle. Premiumia pidetään omaa asemaa pönkittävänä, statushakuisena pröystäilynä. Toisen maksuhalukkuus tuotteesta tai palvelusta, joka itselle ei ole tärkeä, aiheuttaa kulmakarvojen nostelua. Olisiko jo aika avartaa ajatusmaailmaa?
Premium on henkilökohtaista priorisointia.
Meistä jokainen arvostaa ja arvottaa asioita eri tavoin. Mikä toiselle on tärkeää, voi toisesta tuntua samantekevälle. Eläkeläiselle kaupan kotiinkuljetus ei houkuttele, sillä lähikauppa voi toimia myös sosiaalisena kohtaamisena. Moni lapsiperhe on valmis maksamaan 10% lisän, kun päiväkodin jälkeen lapset takapenkillä voi ajaa suoraan kotiin kaupan sijaan. Toiselle Business-luokan lentolippu on tuhlausta, toiselle takuu työrauhasta tai mahdollisuudesta nukkua ennen tärkeää tapaamista määränpäässä.
Vastuullisuus on premiumia
Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhä useampi meistä haluaa panostaa kuluttamiinsa tuotteisiin kertakäyttökulutuksen sijaan. Haluamme priorisoida laatua. Toiselle laatu merkitsee luomusta tuotettua ruokaa, toiselle räätälin valmistamaa kauluspaitaa. Toivomme tuotteilta kestävyyttä sekä designin, että materiaalien suhteen. Ympäristö kiittää, vaikka kukkaro panostuksen vuoksi kevenisikin enemmän kuin kertakäyttökuluttamalla.
Aika on rahaa
Sama alkaa näkyä myös palvelujen tarjonnassa. Olemme tulleet pisteeseen, jossa skaalautumalla tuottavuus on saatu maksimoitua ja kulut painettua alas. Verkkokaupasta tuskin löytyy tuotetta, jota ei Kiinasta saisi Utsjoelle asti, hotellit ja lennot varattaan netistä, ja tilisiirrot tehdään ilman henkilökohtaista kontaktia. Valitettavan usein palveluntasossa on tingitty samassa suhteessa. Selvää säästöä toki kuluttajalle, mutta usein palvelun kustannuksella.
Olemme omalla ostokäyttäytymisellämme ohjanneet palvelujen tarjontaa pois ostajan vaivaa ja aikaa säästävästä henkilökohtaisesta palvelusta. Aiemmin asiantunteva myyjä tarjosi palvelua pienissä erikoismyymälöissä, ja tutun matkatoimiston perehtynyt henkilökunta räätälöi matkapaketit juuri oman perheen tarpeisiin.
Uskallan väittää, että tässä kehityksessä on tehty useassa kategoriassa ylilyöntejä, ja ostoprosessia hankaloittamalla on lopulta rajoitettu myyntiä. Onneksi yhä useammat pienyrittäjät ovat muutoksen huomanneet ja alkaneet erottautua räätälöidyllä palvelulla isojen massatoimittajien digitaalisessa puristuksessa.
Henkilökohtaisesta palvelusta, vastuullisesti tuotetuista tuotteista ja ajan säästämisestä on tullut luksusta.
Premium voidaan määritellä lisäarvoksi, jota tarjotaan kuluttajalle korkeammalla hinnalla kategorian keskimääräiseen tuotteeseen tai palveluun nähden.
Aika, asiantuntemus, kestävyys, design ovat niitä suuremmissa määrin. Voisiko tällainen ajattelu avartaa katsettamme ja muuttaa asennettamme? Kerro, miten itse suhtaudut premium-kuluttamiseen: Mihin panostat, mistä tingit?
Lue lisää: www.annalunden.fi
Seuraa Twitter: https://twitter.com/anna_lunden
Anna Lundén, premium-liiketoiminnan strategia-ammattilainen, monikansallisten pörssiyritysten kasvatti, perheyrittäjä, ja itsenäinen ammatinharjoittaja.
Anna Lundén haastaa yrityksiä, brändejä, ja liiketoimintayksiköitä määrittämään kilpailuetunsa ja asemointinsa murroksen keskellä.
Hän on rohkeasti kyseenalaistava generalisti ja toiminut urallaan sekä B2B- että B2C-liiketoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä, mm. EY:llä, Nutricialla, Nestléllä, Cloettalla ja L’Oréalilla.